Sambayhdistys Força Natural ry
Mestre Olli Reijonen lanseerasi ”Café da 5a Geração” taannoin, eli viidennen sukupolven kahvi, kun meillä seurataan batucadan traditiota viidennessä sukupolvessa. Kahvi sopi teemaksi energisoivan vaikutuksen ja nautiskelun takia, ja ovathan hauduttelu, yksinkertaisten ainesosien laadukkuus sekä valmistustavan ja halutun lopputuloksen tavoittelu myös mielenkiintoisia vertauskuvia. Tämä fraasi lukee baterian rummuissa.
Força Naturalin kunniapuheenjohtaja, Mestre (portugalia, suom. mestari) de Bateria MacGyver, Olli Reijonen on samban batucadan ajanlaskussa yhdessä mestarilinjassa viidennen sukupolven mestari 5G.
6G Mestre Joonas “Arminho” Muhonen
5G Grand-Mestre Olli “MacGyver” Reijonen
4G Grand-Mestre Oscar Bigode
3G Grand-Mestre Ximbute
2G Grand-Mestre Betinho
1G Grand-Mestre Ismael Silva, joka vakiinnutti melodisen batucadan 1920->
Enredo 2012
Oscar Bigode, mestarin perintö
Olen Oscar Bigode Salvadorin poika
Tulen Rion Portelasta
missä rotat koloistansa
lähti soittelemaan niin että raikaa
Silloin sanoa ei saanut mitä haluaa vain ordem e progresso sai kaikaa mutta musiikissa silti oli taikaa
riemu lapsen, itku äidin
epätoivo katujen kaikuivat läpi sävelten
vaikka eilispäivän valheet päässä vielä soi
kurja kehitys ei miestä viedä voi
Kun mestari pyysi johtamaan suurta Tabajaraa
rytmillä sain maailman valloittaa
e ver dade meu amigo esquta que vou falar pa lavra mata otra e levanta povo pra lutar e ver povo pra lutar
Samba janon sammuttaa
se sykkii innostaa ja elää sukupolvein liekki
mestarien aarteet hehkuun saa
jo liekki herää
Kuuletko surdon ja chocalhon cuican variaation Agogo kutsuu Oxalaa kun luonnonvoimat desfilaa Surdo de Bide!
BATE A BATUCADA!
Samba de Ismael! BATE A BATUCADA! Betinho e Ximbute! BATE A BATUCADA! Bateria de Bigode! BATE A BATUCADA!
Mestareiden muistolle sytytämme tuohuksen Axe täyttää sydämen
Kun bateria MacGyverin rytmin säilyttää harmonia koko maailman lävistää--- lävistää
Tuhat ja yksi vuotta suomalaista juhannusta
Kertoo valo auringon, nyt juhlan aika on
Kiitos Ukon ja pyhimysten, oli keväämme suotuinen
Ulos pääsi karja ja hurja sarvipää
Ken härän taltuttaa, se härän voiman saa
On yötön yö!
Kaunis on katrilli, aurinko loistaa
Haitar´ niin soi
nuorten piiri ilakoi
Kokon loimu lämmittää. Se kaipuun herättää
Voi kunpa lupaus voi täyttää täyttää haaveet ja kaikki unelmat
Onko elämäni onneton, missä mun muruseni on?
Monen vaaran bingo tää, jos haaviin luuseri jää
Kauppaa vai alkemiaa?
Loitsu onnen vahvistaa
Nouse lempi liehumahan
kunnia kukoistamahan!
Kule kuu, palate päivä
pala nuorten miesten mieli!
Sydän syttyköön tulehen
povi polttohon kovahan
jott' ei saisi öissä maata
eikä päivällä levätä!
Urhon ja könsikkään minä bingosta sain. Mahtisonnin silmilläni loitsin.
Tähän hetkeen jään, tanssin rytmiin väkevään. Painun liki, poljen jalkaa
luotan että kätes' kantaa huomiseen
Suolaisen ja makean iholtasi maistan
Täyttä hymyä liinatukka
Lempi on kuin kukka
Virratkoon nyt mesi ja kestäköön rakkautesi
Ämmät kyylää, suut laukkaa: Kuka kenet omaks´ saa?
Mut´ sydän pieni tietää
ken lemmen liekin roihuun saa
Kuuntele Ruokaa, ruokaa, ruokaa! -biisi YouTubesta tai Spotifystä!
G.R.E.S. Força Natural
JOHDANTO
Ruoka, tuo arjen ja juhlan peruspilari on meitä kaikkia koskettava elämän elinehto. Ihminen on vuosituhansien ajan käyttänyt valtaosan ajastaan keräillen, metsästäen ja kasvattaen ruokansa. Ravinnosta ja metsästysmaista on taisteltu, laumojen ja hedelmällisten maiden toivossa on vaellettu pitkiä matkoja ja eri asioita on vaihtelevalla menestyksellä kokeiltu, kelpaisivatko ne syötäväksi. Pysyvämmille asuinsijoille on jääty vasta, kun on opittu viljelemään maata ja kasvattamaan karjaa ja säännöllinen ravinto on vapauttanut aikaa muuhunkin. Vielä 100 vuotta sitten valtaosa suomalaisista sai elantonsa maataloudesta ja eli vahvasti luonnon rytmissä. 1920-luvulla alkanut teollistuminen muutti elinkeinorakennetta ja ihmisten asuminen alkoi siirtyä entistä enemmän kaupunkeihin. Vieraantuminen maaseudun arjesta ja työmäärästä on hiljalleen - vaikkakin tahattomasti – vaikuttanut niin, että ruoasta on tullut nopeasti napattava itsestäänselvyys. Valmista pitäisi saada muutamassa minuutissa, ruoalle nyrpistellään, jätetään syömättä, haetaan ilmaisen kouluruoan sijaan snackseja lähikaupasta eikä muisteta kiittää. Olemmeko unohtaneet pöytätavat?
Força Naturalin vuoden 2026 teema pohtii ruokaa, ruokaketjua ja ravintoa sen monissa muodoissa. Haluamme nostaa arvoonsa käsi kädessä niin ruokaketjun elintärkeät osaset kuin sambanketjunkin jokaisen tekijän tärkeyden. Läpi historian olemme kokoontuneet yhteen juhlistamaan sadonkorjuuta ja onnistunutta jahtiretkeä yhdistäen juuri musiikin, ruoan ja tanssin – kukin aikakausi ja ihmisjoukko omine tapoineen ja tyylisuuntineen. Ravitsevathan meitä myös kulttuuririentojen tarjoamat värikkäät hengähdyshetket ja oman kulttuurimme maustama arki.
Teemamme on alkanut kurnia vatsanpohjalla mäntyharjulaisella maatilalla, alkutuotannon äärellä. Sen sävellystyö on käynnistynyt lypsykoneen sävelkorkeutta kuunnellen ja rytmit ovat heräilleet lypsinten tykyttimien jokapäiväisessä naksutuksessa. Tarinan hahmottelija on kulkenut matkan kaupunkilaislapsesta maatilan emännäksi. Ruokaa, luontoa, säitä, eläinten elämänkaarta ja ruoan eteen tehtyä työmäärää on opittu kunnioittamaan kantapään kautta ja siinä lomassa ovat heränneet myös ajatukset kiitollisuudesta ja ruoan merkityksestä. Kun mediassa keskustelu kulkee sen äärellä mitä saa ja mitä ei saa syödä, saako se maksaa jotain ja miten se aiheuttaa maapallon ongelmia, haluamme mieluummin sambata tänään siitä kiitollisuudesta, että ruokaa ja ravitsevaa karnevaalia ylipäätään on saatavilla. Sitä ylistäen olemme Força Naturalin tekijöiden ketjuna valmistaneet herkullisen karnevaaliaterian ja haluamme juhlistaa sitä yhdessä koko sambannälkäisen karnevaalikansan kanssa. Kokit kolistavat kattiloitaan ja kilkuttavat vellikellojaan: ”Syömään! Talo tarjoaa!”
ENREDO
NÄLKÄ, YHTEINEN ASIA
Ruoka pitää meidät liikkeessä. Ruoka on koneidemme polttoaine. Ruoka motivoi meitä tekemään työtä, se on meidän jokaisen elinehto. Sanotaan, että yhteiskunta on vain kolmen aterian päässä kaaoksesta (”Every society is three meals away from chaos/anarchy”), jos siis ruoan jakelu katkeaa ja ihmiset joutuvat nälkään, järjestys ja sivilisaatio romahtavat hyvin nopeasti. Tästä näkökulmasta ruokaa ja sen saatavuutta läheltä ja nopeasti kuvittelisi pidettävän erityisen tärkeässä asemassa yhteiskunnassa. Tämän päivän ruokakeskustelua seuratessa jostain syystä näin ei kuitenkaan oikein ole ja ruoka on monessa kohtaa enemmänkin riitelyn aihe. Kuitenkin ruoka on juuri se, minkä varassa jokapäiväinen toimintamme killuu. On eletty aikoja, jolloin työntekijän palkka oli katto pään päällä ja päivittäiset ateriat. Se riitti ja juhlat olivat sitten musiikkia, ilonpitoa ja runsaampia aterioita. Tällä hetkellä, ja koko 2000-luvun ajan ruoan osuus kotitalouksien menoista on ollut keskimäärin 15%. Vielä 1900-luvun alkupuoliskolla ruoan osuus oli yli puolet kaikista menoista ja ruokavalio oli hyvin yksipuolinen. Silti ruoka koetaan nyt kalliiksi.
Historian konflikteissa ruoka on ollut se suurin tekijä ja kamelin selän katkaisija, kun ihmiset ovat lähteneet pitämään ääntä ahdingostaan. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Ranskan vallankumous 1700-luvulla, kun huonon sadon ja vaikean talven jälkeen ruokaan meni jopa 80% kansalaisten tuloista. Venäjän helmikuun vallankumous 1900-luvun alussa oli niin ikään ruokahuollon romahduksen aiheuttamien mellakoiden tulos. Nyt kun ruoka on globaalin liikenteen varassa, voi huono sato pakottaa valtion kieltämään esimerkiksi viljan viennin. Se nostaa sitten viljan hintoja rajusti siellä missä ollaan vientiviljan varassa. Nälkäkapina on äkkiä edessä ja valtiot kriisissä. Tällainen toimi viimeisenä sytykkeenä 2000-luvun alun Arabikevään levottomuuksiin ja useiden valtioiden sisäisiin konflikteihin ja valtamuutoksiin. Onko ruoalla sittenkään varaa leikkiä ja riidellä?
ELINTÄRKEÄ RUOKAKETJU!
No kuka sen ruoan tekee? Perheissä pohditaan kuka kokkaa vai tehdäänkö yhdessä. Kokonaiskuvassa ruoan taustalla on hiukan pidempi rivi porukkaa työpanoksineen. Taivas, sateet, tuulet, auringon lämpö ja viileys oikeaan aikaan, sopivassa suhteessa. Pörriäiset, madot, maan mikrobit tärkeissä töissään. Farmit tuottamassa viljaa, vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä, yrttejä ja hunajaa. Karjatilojen eläimet hyödyntämässä ihmisille kelpaamattomat kasvit kuten ruohon ja siten tuottamassa mm. lihaa, maitoa ja munia. Kalastajat, marjastajat, sienestäjät ja metsästäjät hyödyntämässä luonnon omaa satoa. Jalostajat valmistamassa uutuustuotteita ja klassikoita kauppoihin, pakkaamassa ne turvalliseen ja säilyvään muotoon, jotta ruokaa olisi saatavilla ympäri vuoden. Kuljetus ja kaupat huolehtimassa, että ruokaa löytyy jokaisen läheltä laaja valikoima, kylmäketjut huomioiden, kyydittäen tuotteet kauppoihin, vaikka ne sijaitsisivat saaressa.
Kokit jalostamoissa, ravintoloissa, koulujen ja keskuskeittiöiden patojen äärellä huolehtimassa päivittäisestä ravitsevasta lautasmallista. Tapahtumien pitopalvelut ja muonitusjoukot loihtimassa gurmeeta ja kenttäruokaa mitä merkillisimmissä olosuhteissa. Kaikki he ovat elintärkeitä ruokaketjun osasia, joiden avulla planeettamme väki ruokitaan. Yhdenkin lenkin sakkaaminen saa tyhjentää kaupan hyllyt hyvin nopeasti. Ympäri maailman olemme rakentaneet arkemme sen varaan, että valmista tai puolivalmista ruokaa on koko ajan kuluttajan saatavilla, eikä omia varmuusvarastoja tarvitse olla. Homma toimii kuin itsestään!
Harva asia kuitenkaan tapahtuu itsestään. Kasvi vaatii muokatun ja ravitun maan, kylvön, lämmön, kastelun, rikkakasvien kitkemisen, lannoitteet, tuholaisten torjunnan ja 3/4 ravintokasveista myös pölytyksen. Myöskään samba ei synny itsestään, sillä pelkkä ajatus, intohimo ja luovuus ei toteuta lopputulosta, vaan toiminta vaatii monta käsi- ja jalkaparia, koko ketjun hallinnosta hameen helman tikkaajaan. Ympärivuotisella harjoittelulla pidetään yllä yhteisöä. Opettajat neuvovat, innostavat, kasvattavat nuorien osaamista ja itsetuntoa, jotta seuraava sambasukupolvi kasvaa itsenäiseksi ja idearikkaaksi tekijäporukaksi. Vanhempi väki luovuttaa hiljalleen vastuuta seuraaville ja lopulta nauttii työn hedelmistä mukana keinuen. Pitkän linjan tekijöillä on tärkeä rooli perinteiden ja oppien siirtämisessä, ja samalla uusien tekijöiden täytyy antaa kokeilla siipiään testaillessaan ideoitaan – näin syntyy innovaatioita ja kehitys kehittyy. Sama ilmiö toimii ruoantuotannossa, sukupolvien täytyy vaihtua.
Perinteet ja vanhat opit tuovat turvaa, mutta muuttuva maailma ja ilmasto asettaa haasteita ja muutoksen tarvetta ruokaketjussa. Tarvitaan rohkeutta muuttua. Jos vastuuta ja kiitosta ei ketjussa jaeta oikein, työmäärä nujertaa alleen ja hiljalleen tekijäporukka kutistuu. Sellainen koneisto on hyvin haavoittuvainen. Uupumisen tullen monet ruokittavat suut jäävät nälkään ja sambakoulu hiljenee.
Jatkuvuuden kannalta olisi tärkeää, että jokainen upottaisi kätensä multaan ja kokeilisi eri työvaiheita. Otetaan esimerkiksi porkkana. Muokkaa maa ja lannoita se. Kylvä siemen, jonka joku on ottanut kasvista talteen. Huolehdi, että ajankohta on sopiva, lämpösumma riittävä. Torju tuholaiset. Kitke rikkakasvit. Harvenna, jotta jäljelle jääneillä on tilaa kasvaa. Kastele jos kuivuus kurittaa. Kitke lisää ja harvenna uudelleen. Käytä pienet harvennusporkkanat hyödyksi ruoassa, vaikkeivat täytä kaupan standardeja; hävikki ei palvele ketään. Huolehdi, etteivät villieläimet tai koirat käy popsimassa satoa. Nosta porkkana maasta ennen pakkasia, mieluiten kuivana päivänä. Katso, että kellari on riittävän kylmä ja kuiva ja ettei pakkanen pääse sisään ovenraoista tai seinistä. Muista, että porkkanat eivät kellarissa säily määräänsä kauempaa ja siellä saattaa asustaa myös pieniä kulinaristeja, jyrsijöitä. Valmista ruoka, arkinen tai gourmet. Suorita ensi vuonna uudestaan!
Näyttääkö kaupan porkkanapussi nyt erilaiselta? Kaikki tämä on joskus opittu rohkeasti uutta kokeilemalla, onnistumalla ja epäonnistumalla. Jos yksi ihminen suorittaa samban äärellä aina samaa tehtävää ja olettaa muun tapahtuvan itsestään, olisi ehkä aika kokeilla muita työvaiheita. Juuri tekemisen kautta herää kiitollisuus ja arvostus!
LUONNONVOIMAT
Jokainen kasvimaata pitänyt tietää, etteivät vuodet ole veljeksiä. Viljelijälle itselleen voi käydä inhimillisiä mokia, mutta suurin vaikutus on luonnonvoimilla. Ei ole merkitystä onko ruoantuottaja vai harrasteleva citypuutarhuri – samat luonnonlait hellivät ja kurittavat molempia. Aina voi ennakoida ja laittaa kasvamaan vain niitä kasveja, joille tulevan kesän säät sopivat! Mutta mistä saisi kristallipallon?
Luonnonilmiöiden avulla on kauan koitettu arvailla tulevia säitä. Toukokuun ”Kanttausviikko” ennusti kesä-, heinä- ja elokuun säät käänteisesti; jos maanantai oli lämmin ja satoi, kesäkuusta uskottiin tulevan kylmä ja kuiva. Monilla nimipäivillä oli myös ennustustehtävä: kylmä Jyrkin-päivä tiesi kylmää kesää ja voimakas tuuli karhuja karjan kimppuun. Kertun-päivän vastainen sateinen yö lupasi huonoa menestystä juurikasveille. Näitä silmällä pitäen pyrittiin vaikuttamaan tulevan kesän satoihin ja karjaonneen taioilla ja uhreilla. Kylvötyössä ensimmäiset siemenet heitettiin ”maan väelle”. Kylvöt tehtiin puhtaissa valkoisissa vaatteissa puhtaan viljan toivossa. Ennen kylvöä syötiin tuhtia puuroa, jotta viljantähkistä tulisi myös tuhteja. Juhannuksena viljapellon alasti kiertämisen uskottiin karkottavan tuholaiset. Juhannusaamun kasteen kerääminen paransi karjan maidontuottoa. Lista on pitkä.
Ruoka oli niin tärkeä asia, että sen eteen tehtiin kaikki minkä uskottiin auttavan. Kekrinä, sadonkorjuun aikaan, uutispuuroa vietiin kivenkoloon uhrilahjaksi. Sadosta kiitostaminen on edelleen kristillisen kirkon tärkeä maanviljelijöiden juhla, missä alttarin luo tuodaan uuden syksyn satoa ja saarnassa kiitetään ruoan muodossa tulleesta siunauksesta. Maanviljelijä lukee tänäänkin säätiedotteita ja kiitollisena huokaa oikea-aikaisista säistä, niin kuin mekin Força Naturalissa jokaiseen tehtävään löytyneestä harrastajasta.
KATOVUOSI
Mitä sitten, kun säät eivät saavukaan sopivassa suhteessa? Kasvien kasvu kärsii liian viileästä, kosteasta, kuumasta tai kuivasta. Pörriäiset eivät nouse horroksestaan ja lennä pölyttämään kasveja, kun ihmisen toimet, myrkyt, koneet ja luonnon olosuhteet aiheuttavat pörriäiskadon? Entä kun maan mullista nousee hyvien mikrobien ja maata muokkaavien öttiäisten sijaan ei-toivottuja kasvi- ja eläintauteja ja sato, karja tai karjan tuotos menetetään? Mitä käy, kun kaikki kasvun olosuhteet olivat optimaaliset, mutta talvi purjehtii paikalle liian aikaisin ja halla tuhoaa sadot niin ihmisiltä kuin eläimiltä? Ihmisten suurtekojen, firmojen kasvutarinoiden ja upeiden monumenttien lisäksi ihmisen historia kertoo myös vaikeista katovuosista.
Suomessa viimeiset suuret nälkävuodet koettiin 1866–1868. Huonoja satoja oli saatu monta peräkkäistä vuotta, perunat ja juurekset olivat kosteuden takia mädäntyneet peltoihin ja syysviljat oli kylvetty huonoissa olosuhteissa. Varsinaisten katovuosien tullessa kaikki ruokavarastot oli jo käytetty. Huonoin sato tuli vuonna 1867. Syyshallat tuhosivat paikoin koko sadon ja monella alueella kaikki syötäväksi kelpaavat kasvit tuhoutuivat. Siemenviljatkin syötiin ja eloon jääneet etsivät siemenviljaa naapurimaista, mutta nälänhädät koskettivat myös mm. Ruotsia ja osaa Euroopasta. Suomessa ihmisiä kuoli arviolta 150 000 nälkään ja ravintoköyhän ruoan heikentäminä kulkutauteihin. 1690-luvun lopulla nälkään ja tauteihin kuoli noin kolmannes tuolloisen Suomen alueen väestöstä. Ajanjaksoa kutsutaan suuriksi kuolonvuosiksi ja niiden on ymmärretty johtuneen ”pienestä jääkaudesta”, joka sotki pohjoismaiden ja osittain Euroopankin ruokahuollon useiksi vuosiksi. Noiden katovuosien jälkeen suomennettiin nykyään Suvivirtenä tunnettu virsi, minkä sanoilla on kiitetty Luojaa seuraavina vuosina vihdoin saaduista runsaista sadoista, auringon tarjoamasta lämmöstä ja elon jatkumisesta.
Myös sodat ja valtioiden väliset kriisit ovat aina olleet omiaan pahentamaan nälän uhkaa. Valtion kyky ruokkia kansansa kriisin keskellä liittyy vahvasti valtion kykyyn pitää itsenäisyytensä. Viljavarastoja on valloittajien toimesta takavarikoitu ja taloudellinen hyöty edellä ruokaa on säilötty nälkää näkevien kustannuksella ja näin on helposti saatu yliote. Aseita auroiksi siis, pois ahneus, sota ja ruokapöydässä riitely siitä kuka saa ja hyötyy eniten! Kasvua ruoan äärellä kaivataan ainoastaan itse ravintoon – ei yritysmaailman kiemuroihin ja jatkuviin voiton tavoitteluihin. Vain yhdessä toimiva, toisiaan kunnioittava ketju toimii ja kestää. Ruokarauha ja työrauha tekijöille, jottei nälkä yllättäisi.
Myös samban ja muun kulttuuritoiminnan saralla voidaan kokea nälkä- ja katovuosia. Toiminnan pyörittämiseen ei saada enää varoja kuten ennen, jäsenmäärä pienenee eikä keikkoja osteta. Puvut ja sulat ränsistyvät kuin maatalouskoneet, eikä uusiin ole varaa. Tekijät uupuvat, bateriaan ei löydy soittajia sen enempää kuin maatiloille työntekijöitä. Jos karnevaalia ajattelee sambamaailman sadonkorjuujuhlana, katovuosi olisi karnevaali ilman sambistoja ja kulkuetta. Tällaisten vuosien jälkeen olisi suuri onnen huokauksen hetki, kun vihdoin saataisiin kasaan pienikin rumpuryhmä ja tanssitunteja hääräävä ja karnevaaleja suunnitteleva aktiiviporukka. Brasilialaisen kulttuurin perintö jäisi sittenkin eloon ja jatkamaan sukupolvien työtä. Kunnioitettaisiin jälleen jokaista tekijää, pientäkin panosta, nuorta haparoivaa ja vanhaa jo hidastuvaa. Tarjottaisiin jälleen yhteisö, minkä äärellä kaikilla olisi paikka ja rooli ilman pelkoa tulla leimatuksi tarpeettomaksi kulueräksi.
Kokonaisuus toimii vain, jos kaikki sen osaset toimivat, ja kaikilla on toisiaan tukeva tahto, ei vain itsensä korostamisen tarve. Eikö toimivan ketjun, turvatun ruoantuotannon, riemukkaan yhteisöllisen karnevaalikulkueen vuoksi tekisi töitä ja yrittäisi saada ketjun toimimaan jo ennen kuin se rapautuisi ja joutuisi vaikeuksiin? Sellaisella toimivalla ketjulla olisi paremmat mahdollisuudet selvitä myös niistä yllättävistä pienistä jääkausista, joita elämä vääjäämättä tarjoilee säännöllisesti meidän parhaistakin yrityksistämme huolimatta.
KOKO VUODEN ODOTUS
Sambakarnevaalit ovat samban harrastajille usein se vuoden kohokohta. Ympäri vuoden tietenkin harrastetaan ja kehitetään taitoja, pistetään kroppaa liikkeelle musiikin tahdissa ja rummutetaan aivoja vapaalle. Karnevaalit kulkevat siellä taustalla, teemaa suunnitellaan ja töitä jaetaan jokaiselle sen verran kuin kukin jaksaa tai elämäntilanteeltaan pystyy sinä vuonna panostamaan. Keväällä vauhti alkaa kiihtyä ja karnevaalien ollessa lähellä kaikki heiluvat jo hiki päähineissä. Kulkuepäivänä koulut puhkeavat täyteen kukkaansa, talvella hiotut uudet biisit raikuvat kaduilla. Uusia kovalla työllä tehtyjä asuja esitellään ja opittuja taitoja näytetään. Ne palvelevat myös tulevien vuosien esiintymisissä.
Nykylaitteilla moni ruokakin saadaan kyllä säilymään vuosia, mutta uusi on aina uutta ja sitä odotetaan vesi kielellä. Varastot ovat talven aikana huvenneet, pakastimet syöty tyhjiin, eivätkä tuotteet säily loputtomiin. Kellariperunat ovat kesän korvalla jo nahistuneet ja alkavat kasvaa pitkää juuritukkaa, haluavat maahan kasvattamaan uutta kasvia ja uusia mukuloita. Siinäkin työ on joka vuosi tehtävä uudelleen, vaikka sato olisi ollut tuhatkertainen tarpeeseen nähden. Kesän aikana vanhat perunat on syötävä pois, istutettava maahan, pakastettava jonkin ruoan muodossa tai syötettävä eläimille.
Uusi ruokasato huumaa. On varhaisperunaa, varhaiskaalia ja kevätsipulia. Raparperia puskee joka torpan nurkalla ja siitä tehty kiisseli tai mehu on raikasta ja kirpakkaa. Vitamiinit eivät ole kärsineet säilönnässä, kun kaikki on tuoretta ja uutta ja niissä maistuu aurinko. Syksymmällä omenat tulevat kauppoihin suoraan naapuripitäjän puusta, eikä tarvita pitkien kuljetusmatkojen vuoksi säilöviä aineita pintaan. Uuden viljasadon sakolukuja selvitellään, jotta tiedetään, tuleeko jauhoista tänä vuonna hyviä vai meneekö viljasato eläinten rehuksi. Uusien rukiiden uutispuuroa syödään vielä perinteenä kylien yhteisöllisissä tapahtumissa, ainakin jos löytyy se joku, joka kasvattaa oman kylän rukiin. Ja sitten muistellaan menneiden aikojen uutispuuroja, miten pappa pui ruista ja miten se ruis siinä mäkipellolla yhtenä vuotena kärsi huonosta talvesta. Lähiruoka pitää yllä näin oman maan historiaa ja kulttuuria, minkä soisi säilyvän, eikä katoavan lentorahtina tuontiruokaan.
KULTTUURIN RAVINTOARVO
Pölyttäjät keräilevät suotuisilla säillä mettä kukista useiden kilometrien pituisilla lentomatkoillaan. Houkuttelevia kukkaniittyjä- ja pysäkkejä tarvitaan säännöllisin välimatkoin ja riittävät määrät, jotta kaikki työläiset saavat riittävästi ravintoa eikä lentomatka pysäkiltä toiselle ole liian pitkä. Myös arkemme väripilkut ovat etappeja, joita odottamalla jaksamme puristaa pätkän työtä, kun edessä siintää vaikkapa iltariento tai konsertti. Nykypäivänä on jo herätty siihen, että luonnonniittyjen vähentyessä meidän ihmisten täytyy huolehtia kukka-alojen järjestämisestä pörriäisille, jos haluamme, että pölyttäjät löytävät pelto-, pensas- ja metsämarjamme ja kukista muodostuu myös se toivottu marja. Mahtaako meistä syntyä satoa, jos kulttuuripellot niitetään alas ja vain osan tavoitettavaksi?
Sambakoulujen toiminta tapahtuu pääasiassa ilman avustuksia. Sitä pitävät yllä harrastajat jäsenmaksuineen ja tuntiohjaajat, monesti palkatta työtään tekevät, rakkaudesta lajiin. Karnevaaleille etsitään sponsoreita ja keikoilla kerätään aina sen verran rahaa, että yhdessä harrastajien panoksen kanssa saadaan toivottavasti kulkue pystyyn ja biisin studiomaksut ja muut kulut katettua. Koko kattaus tarjoillaan veloituksetta Helsingin keskustassa kymmenille tuhansille ihmisille, rakkaudesta lajiin. Kulttuurilta on leikattu kauan ja leikataan edelleen. Osa näkee sen turhuutena, luksuksena. Maakunnissa asuvien ihmisten kulttuuritarjonta ja harrastusmahdollisuudet kapenevat entisestään ja niidenkin vetovastuu siirtyy enenevässä määrin vapaaehtoisille vetäjille.
Tämän vuoden sambamme on kirjoitettu maaseudulla, navetalla, lypsytyön lomassa, rakkaudesta lajiin. Viikoittaiseen samban harrastamiseen ei ole mahdollisuutta, mutta etäosallistumalla ja satunnaisilla käynneillä 100 km:n päässä pystyy olemaan osa yhdistyksen toimintaa, tietenkin omakustanteisesti, rakkaudesta lajiin. Harrastukset ovat elintärkeä osa ruoantuottajankin arjen jaksamista. 339 päivää vuodessa lypsyä kiinnitettynä navettaan kohtalaisen lyhyellä napanuoralla olisi tekemätön paikka ilman arjesta selvästi erottuvaa kulttuuriannosta ja hengähdystaukoa. Ilman sambakoulun tarjoamaa kasvunpaikkaa tuskin syntyisi rohkeutta lähteä kirjoittamaan ja säveltämään laulua oman elämän ääreltä. Kulttuuri ruokkii yksilöitä ja yhteisöä kukkimaan!
Koulumme antaa jokaiselle luonnonvoimalle tilaa maistella uudenlaisia makuja ja kokeilla kokkitaitojaan uusissa asioissa. Epämukavuusalueella oppii parhaiten tietämään, oliko tämä minun juttuni vai riittikö pelkkä kertaluontoinen maistiainen. Alun perin soittajaksi tullut jäsen voi kokeilla studiossa laulamista kädet täristen, vuosia tanssinut jäsen taas voi lähteä kokeilemaan rummun soittoa baterian riveihin ja jonkun salassa kytenyt kipinä voi kannustavassa joukossa kehittyä hedelmäksi kerta kaikkiaan!
Kulttuuria ovat yhteiset ruokahetket, ruokaperinteet ja maan eri osissa valmistetut perinneherkut. Kulttuuria on karjalanpiirakka. Kulttuuria on ruisleipä. Kulttuuria on ruokailuhetkeen liittyvät rituaalit, ruokarukoukset, erilaiset aterimet, istumajärjestys, tapa lopettaa ruokailu ja säännöt, joilla osoittaa tarjoilijalle kaipaako lisää vai onko kylläinen. Paikallisuus ja kotimainen ruoantuotanto on osa maan kulttuuria. Se kertoo historiastamme ja tavoistamme selviytyä, kun vedet ovat jäässä ja maassa kasvaa vain heinä. Globaali ruokateollisuus muokkaa kulttuuria ja maiden väliset erot pienenevät, kun samoja ylikansallisten suurfirmojen tuotteita syödään kaikissa maailman kolkissa ja luotetaan rahtiliikenteeseen maassa, vesillä ja sakeana ilmassa. Kulttuuri on osa meitä. Muiden kulttuurien omaksuminen rikastuttaa, lisää tapoja kukkia ja kokeilla uutta, ihastella ja kauhistella uusia makuja, rakastua erilaisen kulttuurin rytmeihin ja lisätä niihin omat mausteensa ja kimalteensa.
Oman kulttuurin juuret yltävät kuitenkin syvälle siihen multaan, minkä päällä elämme ja ne maut säilyvät meissä muistoina ja niitä kaipaamme nostalgiana, kun ikäännymme. Jossain joku ikäneito nytkin haaveilee, jos joskus vielä saisi itsetehtyä mämmiä, tappaiskaalia tai veripalttua, mutta kulttuuri on jo muuttunut, eikä 2000-luvun lapsista moni tiedä, miltä sellaiset perinneherkut maistuvat.
KIITOS RUOASTA!
Força Naturalin luonnonvoimat haaveilevat murisevin vatsoin, että näkisimme jatkossa jokaisen aterian yhtä hurmaavana, kuin valmiin karnevaalikulkueen. Itsestäänselvyyden illuusioon ei ole varaa edes arkisimman vellin äärellä, niin monen tekijän ja toimivan ketjun lopputulos valmis ruoka on. Karnevaalia olkoon siis valmis arkiateria, viikkotreenit ja aherrus siinä missä juhlahetkien á la carte -annokset ja showglamour! Jotta saamme jatkossakin pitää rakkaan harrastuksen ja leivän lautasella, tulee meidän arvostaa jokaista ketjun lenkkiä. Käsi kädessä toista tukien, oman panoksemme antaen.
”Rakkaudesta lajiin” on osoitus, että olemme lenkkeinä itselle oikean asian ketjussa. Karnevaaliketjuun kuuluu koulujen, harrastajien, läheisten, hallitusten, toimikuntien, liittojen ja vetten toisella puolella olevien esikuvien lisäksi myös hillitön liuta vapaaehtoisia tekijöitä, jotka mahdollistavat oman lenkkinsä hoidolla puitteet ja järjestelyt, joita toimiva samba carnaval –tapahtuma vaatii tapahtuakseen. Kiitos siis sambaketju elintärkeä – ilman jokaista meistä olisimme tänään suunnattomassa sambannälässä! Muistetaan joka päivä - kiitos ruoasta.
G.R.E.S. FORÇA NATURAL
HELSINKI SAMBA CARNAVAL 2026
SAMBA DE ENREDO ”RUOKAA, RUOKAA, RUOKAA! – NAVETTA SAMBA”
KULKUESELVITYS:
Kyltinkantaja
Comissão de frente ”Valta ja raha”
Valta ja raha arvottavat kulttuurin herkästi turhakkeeksi, mistä voi aina vähän leikata uskoen, että se kulttuuri tapahtuu kyllä muutenkin ilman rahaa ja sen suomaa aikaa
Abre ala ja vaunudestaque ”Aura” ja”Aurinko”
Sambataan aseita auroiksi, pois riita ja ahneus ruoan tekijöiden väliltä, aurataan kova maa auki kasvamaan ravintoa ja kiitollisuutta. Kutsutaan aurinkoa lämmittämään maa kasvuun!
Porta Bandeira ja Mestre Sala, 1.pari ”Metsän kuninkaalliset Tapio ja Tellervo” ja 2.pari”Kukkaniitty”
Lippuparit sijoitettu kulkueen alkuun heti koulun symbolin jälkeen, että muu kulkue ei käännä selkää lipulle eikä muillekaan symboleille.
Viiri
Ala de mirimi ”Pörriäiset” ja ”Sambamato”
Kasvien elintärkeät pölyttäjät, joita ilman kukka ei muutu hedelmäksi. Maan mönkijät huolehtimassa maan kasvukunnosta ja hyvästä alustasta kaikelle mikä haluaa kasvaa.
Ala das passistas ”Kuplivat juomat: vadelma, lakka ja mustikka”Nostakaa lasit, parasta kuplivaa tarjolle! Juhla syntyy juuri näillä eväillä!
Puvut kunnioittavat rikasta pohjoisen luontoamme, joka tarjoaa puhtaita herkkujaan suoraan luonnosta. Näistä jokainen voi valmistaa herkullisen kuplivan juoman oman makunsa mukaisesti. Puvuissa näky erikokoisia kuplia, niin kimalteella (aamukaste) kuin ilmankin. Värien inspiraatioina vadelma, lakka ja mustikka. Mustikkapuvussa näkyy aavistus todellisen mehun väriä eli purppuraa. Lakkapuvussa häivähdys hunajaa.
Mia: Fantasiani perustuu kuohuviiniin ja käytän termiä ”kimallus” tarkoittamaan sekäkuplivaa että kimallusta. Punainen väri hallitsee, ja kimalluksessa on mukana hieman pinkkiä ja valkoista. Käytin samettimaista kangasta vartalon valmistuksessa saadakseni syvän punaisen sävyn.
Halusin tuoda esiin kuohuviinin kuplat ja pisarat, joten sekä pää- että olkakappaleessa näkyy punaisia kuplia/pisaroita roiskumassa ulos. Kuplat näkyvät myös punaisen vartalon alareunassa käytetyssä punaisessa pistemäisessä verkossa, jota korostavat suuret punaiset paljetit, sekä pienten helmien nauhat, jotka laskeutuvat vartalon etupuolelta.
Kaulakorun muotoilu on saanut inspiraationsa vadelmien muodosta ja toistaa kuplan ja pisaran muodon käytetyissä strassikivissä.
Rainha da Bateria ”Á la carte -annos”
Juhlan aika, gourmet pöytään! Aromit esiin ja ilo silmälle, tämä on jo taidetta!
Ruokalistalta voit valita vaikka tuttua kotiruokaa tai mielenkiintoisen gourmet jälkiruoan. Kokit herättävät herkulliset ruokien nimet eloon kuten baterian kuningattarensa. Toisaalta taas onnistunut annos inspiroi myös kokkia, kuten kuningattaren kuuluu inspiroida bateriaansa. Kokki ja tekemänsä ateria sekä bateria ja kuningattarensa parhaimmillaan sulautuvat kuin yhdeksi harmoniseksi kokonaisuudeksi.
Vaniljatangoilla maustettu ja kultaisella hunajalla makeutettu kotimainen aito maitokerma, johon on sekoitettu pohjolan puolukoita, tällaisen á la carte jälkiruoan kokit loihtivat karnevaalien makumaailmaan. Esille laitetaan luonnollisesti koulun värejä ja Suomen luontoa kunnioittaen.
Ala da Bateria ”Kokit”
Ammattilaiset asialla, batucadaa tai papupataa, täältä sitä saa! Vatsat murisevat, mutta huoli pois, keittiöstä kuuluu jo kolinaa.
Ala da Melodia ja ääniauto
10. Ala das Baianas ”Äidin pottuvuoat”
Arjen sankarit, kotoisten perinneherkkujen taikojat, ihmeelliset luonnonvoimat, jotka jaksavat valmistaa kotiruoan päivästä toiseen, minimoiden hävikit ja huomioiden budjetin.
Välillä kato tai hallitus vie elinkeinon ja rahat. Tuolloin tarvitsee käyttää mielikuvitusta ja mennä niillä eväillä mitä on käyttäen perunan lisäksi porkkanoita, kurpitsoja ja tomaatteja ja toivoa, että nälkä lähtee edes vähäksi aikaa pois. Voidaan juhlia hetki, että saatiin taas jollain nälkää siirrettyä ja voidaan nauttia hetkestä!
11. Destaque ”Maajussi”
Puhtaasta rakkaudesta lajiin ja työhön. Ikiliikkuja, jolla maausko on 10 ja matematiikka 6.
12. Ala da Coreografía ”Citypuutarhurit”
Urbaanin elämän nöyrät ymmärtäjät. Kädet multaan painamalla kasvaa kiitollisuus ruokaa kohtaan. Jokainen kevät on uusi haaste uusilla säännöillä. Mitä säät tänä vuonna tarjoavat?
13. Destaque ”Myrsky”
Menikö viljat lakoon? Katkesiko sähköt? Kaatuiko tielle puita, pääseekö rahdit kulkemaan? Arvaamaton, niin kuin luonnonvoimat ovat. Hallitsematon, niin kuin säät ovat.
14. Destaque ”Sade”
Korvaamaton perusluonnonvoima. Määrittää maanviljelyksen työajankohdat. Tätä tekijää tarkkaillaan puhelinsovellukset kuumina. Satais jo!! Pitikö sen nyt just alkaa satamaan?!
15. Ala da Coreografía ”Viljat”
Viljavarastojen turvin ihmislaji on säilynyt yli katovuosien. Ethän käytä loppuun, siemenvilja on aina jätettävä! Leivät, puurot, oluet, pastat, kakkuset, suolaiset - missä me olisimme ilman näitä?
Kuuntele Oudot Otukset Spotifystä!
G.R.E.S Força Natural - Oudot Otukset sanat
sävellys: Tanja Kettumäki, Laura Hyyryläinen, Miia Kontro
sanoitus: Kati Kettunen, Laura Hyyryläinen, Minna Alanko, Joonas Muhonen, Mona Goiaba, Jukka Salovaara
sovitus: Tanja Kettumäki, Miia Kontro, Laura Hyyryläinen
G.R.E.S. Força Natural
Kulkueselvitys tuomaristoa varten.
Yleistä
Sambayhdistys Força Natural on vuonna 2007 capoeristojen perustama sambakoulu, jossa yhä edelleen ylläpidetään elävää yhteyttä sekä vanhoihin, että uusiin mestareihin. Värimme ovat valkoinen ja vihreä. Sambakoulun ydintoiminnot eli bateria sekä yleinen tanssinopetus on vuosien saatossa vakiintunut Lahteen ja lisäksi Kouvolassa on kuluvana kautena aloitettu säännöllinen tanssinopetus.
Toimijuudessamme toteutamme lähtökohtaisesti brasilialaista sosiokulttuurisen innostamisenperiaatetta (animação sociocultural), mikä määrittelee yhteisön yhdessä tekemisen laadun. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenistö on sitoutunut ennen kaikkea yhteiseen matkaan ns. brasilialaisen traditionaalisen samban tutkimusretkellä. Tämä näkyy ja kuuluu ennen kaikkea baterian melodisessa virityksessä ja harmonian tavoittelussa.
Lisäksi saavutettavuus ja yhdenvertaisuus ovat koulumme tärkeimpiä arvoja, sillä samba kuuluu kaikille. Olemme ylpeä siitä, että karnevaalit kokoaa mukaamme ihmisiä usealta paikkakunnalta ympäri Suomea eli Lahdesta, Helsingistä, Tampereelta, Mäntyharjulta, Mikkelistä, Joensuusta, Kouvolasta, Keravalta sekä Kuopiosta, Kajaanista ja jopa Ruotsista asti.
Bateria-toimintamme päätyttyä syksyllä 2024 Kajaanissa ja musiikillisen kokonaisvastuun siirtyessä kokonaan Lahteen, päätettiin kilpailukauteen 2025 lähteä matalalla profiililla ja koulu ilmoittautui Helsinki Samba Carnaval -tapahtumaan ensin Blocona. Tammikuun alussa oli kuitenkin jo nähtävissä, että yhdistys kykenisi sittenkin ylittämään Suomen Sambakoulujen Suomenmestaruuskilpailun kilpailukynnyksen!
Kolmivuotinen panostus saavutettavuuteen ja taiteellisten alojen omatoimisuuteen, kuin myös koulun johdon innostava ja jäsenistöä kuunteleva toiminta näytti onnistuneen oletettua paremmin ja nyt voimme ylpeänä todeta samba-enredomme sanoin:
"Oloni on fantastinen! Força Natural näyttää sen! Tahdotko nähdä kaiken? Luonnollisesti! ”
G.R.E.S. Força Natural osallistuu Helsinki Samba Carnaval 2025 -tapahtumaan jälleen monitaiteellisena ja laaja-alaisena Sambakouluna!
Ficha técnica eli tuotannon perustiedot
G.R.E.S. Força Natural
Enredo synopsis
Osallistumme tämän vuoden sambakarnevaaleille teemalla ”Oudot otukset – outous on illuusio”. Teema lähti elämään jo vuonna 2020 samba de enredo leirillä Naumissa. Pienehkö porukka kokoontui ideoimaan uutta karnevaalikappaletta jo tutuksi tulleella kollektiivisesti aktivoivalla draamapedagogiikan menetelmällä, eli tavalla, jolla ryhmä luovasta prosessista innostuneita harrastajia luo “kappaleen” samassa tilassa ja hetkessä. Kappaleen sanoituksessa kuin myös sävellyksessä ja sovituksessa näkyy ja kuuluu monen ihmisen kädenjälki ja se on Força Naturalia aidoimmillaan.
Kerrottakoon, että bateriasta pääosin koostunut ryhmä oli nivoutunut yhteen soitellen kokeellisesti mitä erikoisimmissa paikoissa, kuten puussa kiiveten, koskessa kahlaten, nuotion ympärillä istuen ja jopa taideteoksen sisältä. Villisti ja vapaasti etsien löytyi hyvältä tuntuva yhteishenki ja yhteisistä kokeilevista soittohetkistä alkoi muodostua ihanan kutkuttava tunne saman henkisestä turvallisuudesta ja ihmisistä ympärillä. Oli löytynyt ihmisiä, jotka olivat valmiita tekemään asioita totutusta poikkeavalla tavalla, hieman oudosti ja kuitenkin teknisesti perinteistä batucadaa kunnioittaen: ”Onneksi ollaan löydetty tämä porukka, jossa saan olla vapaasti omituinen yhdessä!”
Vuoden 2025 kulkueemme viesti pohtii erilaisuuden ymmärtämistä ja sitä miten normaalia ns. normaalius oikeastaan onkaan. Miten saisimme mielemme ja sydämemme avautumaan, että uskalsimme kohdata toisemme rohkeasti ilman oletuksia? Ei hätää! Harjoitellaan yhdessä! Turvallisessa tilassa ja omana itsenäsi kutsumme sinut tutustumaan kulkueemme monimuotoisuuteen. Sillä loppujen lopuksi, outoushan on vain illuusio ja todellisuudessa meillä kaikilla on kokonainen avaruus sisällämme!
Termit tutuiksi: Turvallinen tila
Turvallisempi tila on inklusiivinen paikka, joka tarjoaa fyysistä ja henkistä turvallisuutta. Tämä saavutetaan edellyttämällä turvallisemman tilan periaatteiden noudattamista sekä puuttumalla rikkomuksiin. Periaatteet mahdollistavat vaikeiden keskustelujen käymisen kunnioittavasti.
Omana itsenään toimiminen
Olla oma itsensä ei tarkoita sinun olemuksesi tyrkyttämistä muille. Se tarkoittaa, että työskentelet ollaksesi paras versio itsestäsi, sellainen, joka saa sinut tuntemaan olosi vapaaksi, tyytyväiseksi ja onnelliseksi.
Samba-enredo
Oudot otukset
säv. & sov. L. Hyyryläinen, T. Kettumäki, M. Kontro
san. M. Alanko, M. Goiaba, N. Honkasalo, K. Kettunen, J. Muhonen, J. Salovaara
Kertsi 2
”Outous on illuusio, sisällämme
me oomme hän ja hän on me.
Välillä putoan, mut ei se haittaa,
kyydissä yksin emme oo.”
”Oloni on fantastinen!
Força Natural näyttää sen!
Tahdotko nähdä kaiken?
Luonnollisesti!”
Samba 1
Kotilosta muutun
perhoseksi säkenöiväksi luonnonvalkeaan.
Kahdeksansilmäiset perhosapinat
rummut nostaa ja alkaa soittamaan
rytmiä tuttua, ee-oo-ee!
Ja vierasta, ee-oo-ee-oo!
Karnevaalin ylösalaisuus vie mukanaan!
Ystävä yhtyy joukkoon, alkaa laulamaan
räpytellen lukuisia karnevaalisilmiään
kato mitä mä nään!
Kertsi 1
”Yllättävän hyvännäköisen
vesiväreillä maalatun naaman.
Ja paljetit kohdillaan,
kun aikahyppyyn ruvetaan.
Pelko pois!”
Samba 2
Koskaan ei tiedä mitä
yhtä aikaa ryömiviä,
lentäviä helmistä kuoriutuu.
Sydämenmuotoinen, vaaleanpunainen
helmi kuivan maan raakun asuun pukeutuu.
Seitsemän lentimellistä
unenkaltaisesti liitää alas ja ylös.
Siivenisku vain voi olla voimakkain
hetkessä lentävät toiseen maailmaan.
Kimallepölystä tulevaan, elämän sambaan uudestaan!
Huippujuonne – konttorirotta
saa siivet Kesannon koivikossa,
kuin kotonaan leijaillen runkojen lomassa.
Nautitaan maailmasta silmä tarkkana,
ei kummeksuta kummempia,
nautitaan sambasta!
Bateria
Força Naturalin bateriassa käytetään traditionaalista brasilialaista viritystä. Harmonia muistuttaa tämän vuosituhannen nykybaterioista eniten Grande Rio sambakoulun baterian 2004 harmoniaa.
Oleellista on muistaa, että koulumme bateria on sitoutunut ns. traditionaalisen batucadan opiskeluun ja tutkimiseen. Traditionaalisella samballa tarkoitamme diktatuurin aikaa, jolloin samba sykki sanomaltaan vahvana Rion kaduilla ennen Sambodrome Marquês de Sapucaílle siirtymistä.
Traditionaalinen batucada poikkeaa nykyisestä sambakoulusambasta huomattavasti. Siinä käytetään soittimia, joista monia ei ole nähty sambakouluissa enää vuosikymmeniin. Chocalhot eli peltimaracassit, erilaiset surdo-repiquet, piano de agogô ja pandeirot ovat silletyypillisiä. Myös niiden soittotavat poikkeavat nykyisistä. Laajemmassa mielessä soittimien viritys, sektioiden rakenne, rytmit ja sovitus ovat suurelta osin nykyään tuntemattomia.
KULKUEJÄRJESTYS
0. Kyltin kantaja
1. Comissão da frente > Transformaatio alkaa, pelko pois!
2. Abre Ala > My Little Pony
3. Porta Bandeira & Mestre Sala
4. Ala das passistas > Erityisherkkyys
5. Rainha da Bateria > Galagtinen ystävä
6. Ala da Bateria > Perhosapinat
7. Ala da melodia ja ääniauto
8. Ala de Mirimi > Sambasimpukat
9. Ala da Coreografía > Konttorirotat
10. Ala das Baianas > Transformatio jatkuu
11. Velha Guarda > Ala das capoeiristas
0. Kyltin kantaja
Ei kuvita kulkuetta.
1. Comissão da Frente
Transformaatio
"Oloni on fantastinen! Força Natural näyttää sen! Tahdotko nähdä kaiken? Luonnollisesti!" "Yllättävän hyvännäköinen vesiväreillä maalatun naaman. Ja paljetit kohdillaan, kun aikahyppyyn ruvetaan. Pelko pois!"
Kulkueen avaavassa ryhmässä Força Naturalin fantastista yhteishenkeä nostattavat kimaltavat ja värikkäät perhoset. Vertausta toukasta perhoseksi on käytetty jo iät ja ajat mm. aikuiseksi kasvamisen merkityksessä. Perhonen heti kulkueen alussa kuvaa myös sitä kauneutta, joka herättää meissä ihailua vihdoin itsensä kanssa sinuiksi tullutta ja rohkeasti omana itsenään toimivaa ihmistä kohtaan.
Nämä, Outous on illuusio - tarinan ensitanssijat tulevat Kuopiosta. Heillä on värikkäät sulkapäähineet, kimaltavat paljettimekot, suuret perhosen siivet selässään sekä kasvoissaan kaunis perhosmaalaus.
2. Abre Ala
My Little Pony ja kaksi vaunubailaajaa.
"Kimallepölystä tulevaan, elämän sambaan uudestaan!"
Myös koulun symboli, rakastettu São Jorge puskee eteenpäin tänä vuonna hieman erikoisessa kuosissa! Mikä voisi olla Jorgen ratsun hassumpi versio kuin My Little Pony ja vielä “se” yksisarvinen yksilö! Yhtä lailla ihailtu ja hemmoteltu heppa, jota kaikki rakastavat. Myös iänikuinen hyvän ja pahan taistelu menettää merkityksensä tässä universumissa, kun ymmärrämme muutoksen taakse piiloutuneen pelon tarpeellisuuden jatkuvassa transformaation prosessissa. Vaunubailaajat tulevat Mikkelistä.
3. Porta Bandeira & Mestre Sala
Vihreä ja valkoinen
Eivät kuvita kulkuetta.
Parilla ei ole vielä kulkuekokemusta. Tuomaristolta pyydetään mahdollista kannustavaa ja positiivista kirjallista palautetta mikäli sille on aihetta. Pari tulee Lahdesta ja heidän peruskoulutuksensa on vielä alussa; alan haasteet ovat hyvin tiedossa.
4. Ala das Passistas
Erityisherkkyys
"Seitsemän lentimellistä unenkaltaisesti liitää alas ja ylös. Siivenisku vain voi olla voimakkain, hetkessä lentävät toiseen maailmaan."
Erityisherkkyys on termi, jota käytetään erityisen aistiherkistä henkilöistä. Erityisen herkät ihmiset ovat usein luovia, intuitiivisia, pohdiskelevia. Heidän vahvuutensa näkyy usein tunnollisuutena sekä ns. lahjakkuutena vaativaa perehtymistä vaativissa tehtävissä.
Tätä alaa kuvittavat passistat eli koulumme teknisesti ja taidollisesti taidokkaimmat tanssijat.
Visuaalisesti he ovat joukko upeita, herkkiä, mutta vahvoja siivellisiä olentoja. He haluavat muistuttaa, että silmä saattaa pettää: aina ei kaikki olekaan sitä miltä näyttää. Välillä hennolta näyttävä saattaakin olla se vahvin ja hitaimmasta tuleekin se nopein.
Passista ovat Lahdesta sekä yksi jopa Ruotsin Övikistä. Jokaisella passistalla on omanlaisensa, omaa energiaansa heijastava asu; siivekkäissä asuissa toistuu hopea ja kulta sekä vihreän ja turkoosin sävyt.
5. Rainha da Bateria
Galagtinen ystävä
"Karnevaalin ylösalaisuus vie mukanaan! Ystävä yhtyy joukkoon, alkaa laulamaan räpytellen lukuisia karnevaalisilmiään -kato mitä mä nään!"
Rainha da bateria eli baterian kuningatar johdattaa kahdeksan silmäiset perhosapinat eli bateriansa karnevaalien maailmaan, missä kaikki on hieman sekaisin, ylösalaisin. Tämä itsevarmuutta, mutta myös rakkautta ja leikkimielisyyttä säihkyvä galaktinen ystävä elää elämäänsä ihan niin kuin itse haluaa välittämättä muiden mielipiteistä ja avaa siinä samalla muidenkin silmiä näkemään pintaa syvemmälle. Monivuotinen Rainhamme Kati tulee Lahdesta.
6. Ala da Bateria
Perhosapinat
"Kahdeksan silmäiset perhosapinat rummut nostaa ja alkaa soittamaan rytmiä tuttua ee-oo-ee ja vierasta ee-oo-ee-oo!"
Baterian kokonaissointi, balanco total, on optimoitu kadulle ja siinä yhdistyvät batucadan rytmisistä elementeistä marcacãot (surdot), sequimentos agodos (caixat) ja complementos (chocalhot / rocar). Mukana on myös repiquet eli ripica-rytmit.
Kuten alussa kerroimme samba-enredomme on pääosiltaan bateriamme kollektiivinen tuotos mikä viestii myös sen sanoman merkityksestä tekijöilleen. “Outous on vain illuusio!”
Baterian asussa välkkyvät kulta ja vaaleanpunainen sekä tietenkin löytyy silmiä ja siipiä. Sekä fantasiahahmon valinta, että asujen valmistus on tietenkin myös omana itsenään rohkeasti desfiilavien ritmistojemme omaa käsialaa. Bateria koostuu soittajista, jotka tulevat Joensuusta, Lahdesta sekä Mäntyharjulta.
7. Ala da melodia ja ääniauto
Eivät kuvita kulkuetta. Ääniautossa ei ole mainoksia. Laulajia on 3 henkilöä ja 1 kitaristi. Laulajat ovat kaikki eri puolilta Suomea: Lahti, Kouvola, Kerava. Kitaristi on Kouvolasta.
8. Ala de Mirimi eli lapset
Sambasimpukat
"Koskaan ei tiedä mitä yhtä aikaa ryömiviä, lentäviä helmistä kuoriutuu. Sydämen muotoinen, vaaleanpunainen helmi kuivan maan raakun asuun pukeutuu."
Elämän yllätyksellisyys ja sen kontrolloimattomuus saattaa pelottaa ihmistä. Mutta joskus tai yleensä aina hieman rosoiset tapahtumat ja asiat ovatkin niitä tärkeimpiä seikkoja elämässä. Elämänopit vain pukeutuvat hieman yllätykselliseen pukuun, mutta sisältä ovat täyttä vaaleanpunaista helmeä.
Lasten asuissa toistuvat väreinä valkoinen, vaaleanpunainen, pinkki, kulta ja hopea. Pääpantoja koristavat simpukat sekä vaaleanpunaiset sydänhelmet. Käsissään heillä on raakun puolikkaat ja selänpuolella kauniit siivekkeet. Lapsi ala rakentuu Kajaanista, Lahdesta ja Helsingistä tulevista lapsista ja heillä on mukanaan aikuinen sambaraakku.
9. Ala da Coreografía eli yleinen tanssiala
Konttorirotat
"Huippujuonne: konttorirotta saa siivet Kesannon koivikossa, kuin kotonaan leijaillen runkojen lomassa. Nautitaan maailmasta silmä tarkkana, ei kummeksuta kummempia, nautitaan sambasta."
Nyt saa kiire ja suorittaminen loppua! Nämä tunnolliset ja työhönsä täysillä panostavat konttorirotat haluavat heittää vihdoin vapaalle ja viitata piut paut määräajoille, kokouksille ja elämän suorittamiselle. Samba antaa mahdollisuuden saada siivet ja ilmaista itseään täysin vapaasti ja aidosti. Mikä sen ihanampaa kuin yhdessä ystävien kanssa vilistellä kesäkoivikossa. Kesannolla viitataan sanoissa Lahden Kesantoon, joka oli yksi paikoista, joissa Outojen otusten teema lähti syntymään villien soittokokeilujen myötä puussa kiiveten.
Irtaantuminen konttorin paineesta on rotilla puoliksi vaiheessa, sillä toinen korva on heillä vielä konttorilla, vaikka toinen on jo hehkeästi samban maailmassa. Samban antamissa siivissä näkyy vielä muistilappuja tekemättömistä tehtävistä, mutta myös elämän tärkeistä asioista. Lanteillaan heillä mukana heiluu Kesannon koivikko. Väreinä asuissaan heillä on hopeaa, vihreää ja valkoista. Konttorirotat ovat kokoontuneet karnevaaleille Lahdesta, Kouvolasta ja Helsingistä.
10. Ala das Baianas
"Kotilosta muutun perhoseksi säkenöiväksi luonnonvalkeaan."
Baianat sulkevat oudon, mutta sitäkin aidomman kulkueemme viestiin, että muutos on ainoa pysyvä asia maailmassa. Perhonen on kokenut muodonmuutoksen kotilosta sädehtiväksi perhoseksi. Muutos voi jonkun silmään olla hyvin erikoinen, suorastaan outo, mutta se on maailman luonnollisin asia. Äidilliset baianamme rohkaisevat kaikkia säkenöimään kirkkaana omaa olomuotoaan ja syleilemään muutosta meissä ja maailmassa.
Baiananat tulevat Kouvolasta ja Lahdesta. Heidän vaatetukseensa kuuluvat valkoiset vannehameet ja paidat sekä hopeiset päähineet. Kaiken kruunaavat kauniit siivet sekä kultakoristeet.
11. Velha Guarda
Ala das capoeiristas.
Eivät kuvita kulkuetta. Koulun pioneeriryhmä ystävineen.
Sambayhdistys Forca Natural ry 30.5.2024 TUOMARISTOSELVITYS
Karnevaalipäällikkö Kati Kettunen
G.R.E.S. Forca Natural, Lahti
Perustamisvuosi 2007
Symboli: Pyhä Yrjö ja lohikäärme
Koulun värit: Vihreä ja valkoinen
Harjoitustilat: Lahdessa
Karnevaalipäällikkö: Kati Kettunen – Girassol
Puheenjohtaja: Tanja Kettumäki
Baterian johtaja: Joonas Muhonen
Harmoniamestari: Jenni Platina
Osallistujia kulkueessa: n. 60
Lisätietoja: https://www.sambafn.fi/
Facebook: Sambayhdistys Forca Natural
Instagram: sambaforcanaturalofficial
Samba enredo 2024
“TUTUT JA TURISTIT”
Karnevaalikulkueemme kuvittaa tarinan sambamatkasta Forca Naturalin kanssa. Kulkue on noste ja kunnianosoitus samban ja sambakoulujen suojelijalle, lohikäärmeen kukistaneelle Pyhälle Yrjölle hevosineen. Karnevaali tuo jälleen yhteen niin tutut ystävät, kuin samba maailman uudet tulokkaatkin sekä turistit, nuo potentiaaliset samban uudet ystävät, kaikki sulautuneena samalle matkalle, oppaanaan Forca Natural. Tervetuloa mukaan!
Kulkuejärjestys
Kulkuerakenne ja roolit laajemmin avattuna
”Katson karttaa ja näkymää, tulinko Rioon vai Helsinkiin. Capoeira ja samba soi…”
Kolmiosainen ryhmä, joka koostuu kyltinkantaja oppaasta, turisteista sekä capoeiran taitajista. Tunnusväreissä Forca Naturalin opas johdattaa koko kulkueen sambamatkaa ja saa jopa harhailevat turistit pysymään matkassa. Turistit ovat alleviivaavan stereotyyppisiä karttoineen, kameroineen ja vyölaukkuineen. He tahtovat jakaa iloa karnevaalikansalle. Tämä sambamatkalle lähtenyt kirjavan värikäs, hyvin yksilöllisesti kimalteisiinkin pukeutunut joukko ihailee vuoroin maisemia, karnevaaliyleisöä ja capoeiraa, johon he yllättäen välillä aina törmäävät. Capoeiralla eli eräänlaisella itsepuolustustaistelutanssilla on aina erityinen sija sambakoulumme sydämessä, ensimmäiset sambasoittajat yhdistyksessämme olivat capoeiristoja ja edelleen nämä lajit vahvasti yhdistyvät koulussamme. Kulkueessamme capoeiristat soittavat ja pelaavat ja sekös turisteja kiinnostaa.
2. Sambakoulu ja yhdistetty lapsi ala – Fanit
”Fanit pukee vihree valkeisiin…”
Karnevaaliaikaan Rio de Janeirossa sambakoulujen sambalauluja voi kuulla vaikka kaupassa asioidessaan, jolloin myyjä saattaa laulaa kassatyönsä ohessa, jos kannustamansa sambakoulun laulu soi, fanitus on tärkeää. Forca Naturalin fanit ovat tulleet nyt eri puolelta Suomea Helsinkiin, kannustamaan suosikkikouluaan. Kulkueessa he osoittavat suosionsa pukeutumalla koulun tunnusväreihin, vihreään ja valkoiseen sekä vaatteissaan että asusteissaan. Jokainen heistä tekee sen yksilöllisesti pukeutumalla kuten parhaaksi näkevät, eikä sävyllä niin väliä, vaan viestillä, jonka he vihreävalkoisena tuovat. Pienillä taikka suuremmilla kimalteilla, he ovat Forca Naturalin joukoissa!
Ryhmä tanssii 2. kertosäkeen yhteiskoreografiaa.
3. Lavastevaunu – Pyhä Yrjö ja lohikäärme
”Hevosineen ritari sambaa puolustaa…”
Abre alasta löytyy kiinteinä veistoksina Pyhän Yrjön ratsu sekä lohikäärme ja vaunudestaquena esiintyy Pyhää Yrjöä kuvittava ritari miekkoineen. Pyhästä Yrjöstä ja hänen legendastaan löytyy monta tarinaa, jotka muovautuvat aina katsojan mielikuvissa omanlaiseksi. Kenties helpoimmin omaksuttavassa versiossa Pyhä Yrjö mielletään uljaana ja voitokkaana, lohikäärmeen kukistavana ritarina, joka ratsastaa valkoisella hevosellaan. Ja tämä on muovautunut klassiseksi käsitteeksi, kun tarvitaan apua, suojelua tai jopa unelmien mielitiettyä, paikalle toivotaan saapuvan ritarin valkoisella ratsulla. Sambassa taas Pyhä Yrjö saa yleisesti tunnettuna samban suojelijana melko laajankin merkityksen ja Brasiliassa Pyhä Yrjö onkin kaikille hyvin tuttu. Ja hetkittäin tuntuukin kuin Rio de Janeiron Pyhän Yrjön veistos olisi herännyt henkiin ja tullut suojelemaan myös Forca Naturalin kulkuetta ja sambistoja keskelle Helsingin kesäistä sykettä.
4. Viirinkantaja – Pikku lohikäärme
”Mietin mikä on arkuuteni tää… Rohkeus lohikäärmeen pienentää”
Pyhän Yrjön voimien ja suojeluksen jyllätessä lohikäärmeen voimat pienenevät. Voimme käsittää tämän taistelun myös vertauskuvallisena sisäisenä kamppailuna. Jokainen meistä käy aikanaan taistelunsa omien lohikäärmeidensä kanssa, jopa huomatakseen, että lohikäärme saattoikin olla se kaikkein tärkein itsemme kehittäjä. Mikä ikinä lohikäärme itse kullekin on, se on hyvä tunnistaa ja toivottaa tervetulleeksi opettajana ja näin ihminen jälleen löytää omat luonnonvoimansa. Ja sitä paitsi, kukapa tahtoisi lopulta hävittää omaa lohikäärmettään, tuota pientä tulista elämän valovoimaista energiaa, vastustamatonta kipinää, kuten sambassakin on. Lohikäärmeen asustakin löytyy punaisen hehkua ja hän julistaa luonnonvoimia.
5. Lippupari – Turisteista tutuiksi
”Tutut ja turistit...”
Koulumme porta bandeira ja mestre sala saapuivat aikanaan turisteina käymään Suomessa. Silloin ei ukrainalainen lippuparimme tiennyt, että päätyisivät Suomeen myöhemmin uudelleen mutta tällä kertaa sodan jaloista pois. Ystävien ja tuttujen avulla pääsivät asettumaan Suomeen ja tutustuivat sambatoimintaamme ja nyt he ovatkin jo kolmatta vuotta edustamassa kouluamme lipunkantajana ja lipun suojelijana. Vaikka Suomi on heille jo tutumpi, he haluavat tuoda puvuissaan esille myös elementtejä kotimaastaan, joka on heille rakas ja jonne haluaisivat palata.
Kulkueemme sisällä toimii myös kokeellinen ajatus blocosta eli ryhmittymästä kulkueen sisällä. Se koostuu passista alasta, baterian kuningattaresta, bateriasta, sekä sambakoulu alasta ”Bileet”. Tämä kuvitteellinen ryhmittymä ”Bloco Logo” kuvittaa kaikilta osin kulkueen teemaa, mutta se voisi toimia myös itsenäisenä ryhmänä, tämä edustaa pitkälti sitä ryhmää joka mm. osallistuu yhdistyksen varojen hankintaan tekemällä keikkoja. Ryhmittymän nimi juontaa sen visuaalisesta ilmeestä, sen tuodessa esille vahvasti koulumme tunnusta, Pyhää Yrjöä ja tunnusvärejä, vihreää ja valkoista sekä samba bloco ilmiötä; sambaa soittava, laulava bändi artisteineen ja esitanssijoineen sekä bileporukoineen. Rion karnevaaleilla näitä blocoja voi nähdä runsaasti ja niihin pääsee myös itse osallistumaan. Tunnusomaista niille on vauhdikas meno ja bailaus. Myöskin sambakoulujen kulkueiden sisällä voi olla fuusioituneena kokonainen bloco. Tätä ei toki kulkueesta päälle päin näe ja siksi myöskään Bloco Logo ei erotu omana nimenään vaan sulautuu kulkueeseen.
6. Passista ala ”Ritarihevonen”
”Hevosineen ritari…”
Koulumme tämän vuoden taitavimmat ja karismaattisimmat soolotanssijat kuvittavat kulkueessa ikään kuin ritarin ja hänen ratsunsa yhdistelmää. Parhaassa tapauksessa ratsastaja sekä hevonen ikään kuin sulautuvatkin yhteen ja heidän yhteistyönsä on saumatonta. Passistoille tämä rooli ylväänä ja kauniina sekä ripauksella turhamaisuutta varustettuna sopii hyvin, kaikki ihailevat ritarillisuutta ja kauniita hevosia, jotka harja hulmuten saavat katsojissaan huokauksia aikaan. Heidän asuissaan toistuvat koulumme tunnusvärit, lisänä musta, hopea ja kulta. Päähineissään he kantavat kuin Ogumin miekkoja. Pyhä Yrjö onkin noussut katolisena pyhimyksenä vaihtoehdoksi orisha Ogumille, joka on mm. metallin, tienraivaamisen ja suojelun orisha. Liikekielessään passistat tuovat tanssiinsa mausteeksi myös Ogumille ominaisia viitteitä, kunnioittaen näin myös samban juuria.
Bloco Logon edustajana passistat toimivat esitanssijoina ja tanssisisarina toisilleen ja artistille, baterian kuningattarelle. Esitanssijoina he voivat ajottain heittäytyä hieman leikkisempään ja vietteleväänkin suuntaan tanssillisessa ilmaisussaan. Kuka heistä vangitseekaan sinun huomiosi…
Passistat tanssivat 2. kertosäkeen yhteiskoreografiaa.
7. Baterian kuningatar ”Pyhimysmarttyyri”
”Hevosineen ritari sambaa puolustaa… suojaa viitallaan”
Pyhästä Yrjöstä löytyy monta tarinaa ja legendaa ja tämä olemusmuoto kuvaa väreineen Pyhää Yrjöä melko samanlaisena kuin se esiintyy monissa kuvissa, kuparinruskea haarniska ja punainen viitta. Lisänä on pyhimysolemukseen viittaava säteinen päähine. Marttyyrikuolema tietyn tarinan mukaan on syntynyt niin että hänet surmattiin kristinuskonsa vuoksi ja kun hän kieltäytyi enää sotimasta silloisen Rooman keisarin, Diokletianuksen joukoissa. Jonkin tarinan mukaan, vaikka hän teki urotekoja ja pelasti erään kuninkaan tyttärenkin lohikäärmeelle uhraamiselta, hänet laitettiin hengiltä katkaisemalla kaula. Tätä verenvuodatusta kuvaa hänen punainen viittansa. Uroteoista hänelle annettiin rahaa, mutta ne hän lahjoitti eteenpäin köyhemmille, sitä kuvaa puvussa kimaltavat ”kolikot”. Pyhän Yrjön suojelukseen luotettu eri maissa ja erilaisissa ryhmittymissä, niin on myös meidän sambakoulumme kohdalla, Pyhän Yrjön ollessa samban suojelija. Baterian kuningattaren liikekielessä on nähtävissä viittauksia orisha Ogumiin, kuten passistoillakin. Hän tekee tilaa hevoselleen, jota hän suuresti kunnioittaa. On myös sanottu, että legendan hevonen olisikin viittaus siihen taivaalliseen apuun mitä Pyhä Yrjö sai ja että ilman sitä lohikäärmeen kukistaminen olisi ollut vaikeaa. Ei myöskään baterian kuningatarta olisi ilman bateriaa, joka hänet on valinnut. Siksi baterian kuningatar tekeekin selväksi, hän kunnioittaa soittajia ja turvaa omalta osalta sambaperinteen jatkumista.
Bloco Logon edustajana hän toimii sooloartistina jolla on mitä upeimmat tanssisiskot passistaryhmässä ja mahtava bändi taustalla.
Kuningatar toistaa 2. kertosäkeen yhteiskoreografiaa.
8. Bateria ”Uljas ratsu”
”Hevosineen ritari…”
Ilman ratsuaan ei Pyhä Yrjö olisi ollut yhtä voimakas. Mutta jonkun tarinan mukaan ritarilla ei olisi ollut hevosta lainkaan, vaan hevonen oli symboli taivaalliselle avulle, jonka Pyhä Yrjö sai itselleen ja siksi pystyi urotekoihin. Bateria mahdollistaa sen että kulkueemme saa edetä ja jaksaa, bateria on meidän voima. Ritarin hevonen on monistunut kulkueessamme upeaksi laumaksi. Koulumme logossa kuvataan uljas hevonen valkoisena ja niin baterian asut ovatkin valkoiset, pienillä vihreillä lisillä. Tärkeimmäksi asusteeksi nousee valkoharjaksinen hevosenkorva päähine. Kuten ratsukosta tiellä laukaten kuuluu melkoinen kavioiden jytinä, niin lähtee jytinää myös meidän rytmiryhmästä.
Bloco Logossa bateria kuvaa bändiä.
9. Laulu ja melodia
Eivät kuvita kulkueen tarinaa, vaikkakin ovat hyvin viehättävä ja hauska rytmiryhmä, mukana laulajat ja kielisoitin
10. Sambakouluala ”Bileet”
”Aika on hauskojen bileiden… musiikki mut hurmaa”
Karnevaaleilla unohtuu arki ja siivoustyö, sillä siellä missä on sambaa ja naisia, siellä on iloa ja juhlia. Jokainen tanssii tyylillään ja bailaa tyttöjen kesken, he haluavat olla osana ryhmää oman elämänsä artisteja, karaoke kuningattaria ja dancing queenejä. Bilenaiset pukeutuvat ritarihaarniskan mustahopean lisäksi omaan kirkkaaseen väriin josta saavat lisää persoonallista säihkettä. Heillä on toki myös kimaltavat karaoke mikrofonit ja laulu raikaa upeiden tanssiliikkeiden lomassa.
Bloco Logossa tanssijat edustavat blocon artisteja ja bändiä ihailevia bilettäjiä, jotka bailaavat samassa sykkeessä.
Ryhmä toistaa 2. kertosäkeen yhteiskoreografiaa, lisäksi heillä oma pätkä 1. kertosäkeen kohdalla.
11. Maadestaquepari ”Super tutut”
”Sano tutu tutun tutulla, saan hetken nyt hengähtää”
Karnevaalien humu saattaa käydä hieman jo juhlakunnon päälle, mutta nämä super bailaajat jaksavat, kun välillä tanssin lomassa ottaa muutaman rauhallisen askeleen vaikka kävellen. Kuten Rion karnevaaleilla, on kuuma tunnelma myös Helsingissä eikä tutu hameen lisäksi paljon tarvitse pukeakaan, hieman glitteriä pintaan ja menoksi. Eikä ole väliä oletko mies vai nainen, kaikki voivat pukea tutun.
Destaquet tanssivat 2. kertosäkeen yhteiskoreografiaa, sikäli kun jaksavat tai innostukseltaan ehtivät.
12. Baianat ”Virvoittava tuulahdus”
”Tuulikin mua virvoittaa, karnevaaliin kaikki lennättää”
Karnevaaliväen onni ja helpotus ovat mereltä tuleva tuuli ja puistojen vehreät varjot, ainakin Riossa, useimmiten myös Helsingissä. Sambaäitien syli myös lohduttaa ja viisaat neuvot auttavat jaksamaan. Baianat laittavat tuulemaan pyörien ja helmaketta heiluttaen, he ovat kuin keidas kaupungissa. Baianoiden asusta löytyy koulumme tunnusvärit hunajaisella lisällä.
Baianat tanssivat 2. kertosäkeen yhteiskoreografiaa.
13. Sambakouluala ”Muusat”
”Muusat kauniit hymynsä suo”
Kun karnevaalit ovat ohi ja juhlat juhlittu, on sydän täynnä helpotusta ja iloa sekä haikeutta jo uusiin karnevaaleihin. Muusat ovat innoittajia, jotka jakavat myös mielipiteitä. Joskus muusa on voinut ostaa paikkansa sambakoulun kulkueesta isollakin rahalla, saadakseen itselleen mieluisan paikan kulkueesta ja sambakoulu on saanut näin rahallista tukea. Toisaalta taas muusat voivat olla yhteisönsä nimeämiä suosikkeja. Tai sitten se voi olla jotain siltä väliltä. Yhteistä heille on kuitenkin se, että heistä ja heidän asuistaan puhutaan ja heidät muistetaan. Vaikka kokonainen katuooppera on kulkenut ison katuosuuden, voi olla, että silti keskustelun tiiviöön nousevat muusat. Laitammekin valokuvaajat tiukille heidän valitessaan ketä ehtivät kuvaamaan tästä kauniista ryhmästä, jossa jokaisella on yksilöllinen samba fantasia asu. Kenen hymyn sinä bongaat…
Muusat tanssivat 2. kertosäkeen yhteiskoreografiaa.
Samba de enredo 2024 ”Tutut ja turistit”
Sävellys: Nana Honkasalo ja Tanja Kettumäki, sanoitus: Kati Kettunen (Girassol)
Laulu huulilleni tarttuu
tuo sykkeen luonnonvoimaisen.
Muistot näin mieleeni karttuu,
samba no pé on askel sen.
Katson karttaa ja näkymää
tulinko Rioon vai Helsinkiin.
Capoeira ja samba soi
fanit pukee vihree valkeisiin.
Sano! Tutu tutun tutulla
saan hetken nyt hengähtää.
Tuulikin mua virvoittaa
karnevaaliin kaikki lennättää.
Ee oo ee, ee oo la
Ee oo ee , ee oo la”
Energiaa antaa, sykähdyttää.
Kuuluu baterian soitto lähestyvä,
sydämen ja sielun täyttää,
tuo tuttu batucada jytisevä.
Hevosineen ritari sambaa puolustaa,
tutut ja turistit suojaa viitallaan.
Mietin mikä on arkuuteni tää
pois mä haluan heittää jo sen.
Rohkeus lohikäärmeen pienentää,
aika on hauskojen bileiden!
Musiikki mut hurmaa,
muusat kauniit hymynsä suo.
Opas kokemuksiin johdattaa
upean Forca Naturalin luo.
Tutut ja turistit – aiheen valintaa ja taustaa
Tämän vuoden enredon mukaan Forca Natural tarjoaa kulkueeseen osallistumisen niin turistina kuin tuttuna konkarina. Toiset ovat tutustuneet lajiin vasta hiljattain ja jotkut tulevat mukaan useamman vuoden sambatauon jälkeen. Näin Forca Natural järjestää kaikille yhteisen sambamatkan ja koko kulkuetta johdattaa oma opas.
Aiheen rajaus ja raamit ovat selkeä nostatus yhdistyksen tunnukselle ja tunnusväreille. Pyhä Yrjö hevosineen sekä lohikäärme seikkailevat muutamassa kulkuetta kuvittavassa hahmossa ja vihreä sekä valkoinen nousevat matkan varrella myös toistuen esiin. Vahvalla aiherajalla haluamme jättää sekä uusiin harrastajiin, kulkueeseen osallistuviin, että meidät kohtaavaan yleisöön mahdollisimman selkeästi mieleen jäävän mielikuvan tunnuksestamme sambamatkan aikana.
Pyhästä Yrjöstä löytyy eri lähteistä monta legendaa, jotka eroavat toisistaan esimerkiksi maan tai uskonnollisen kulttuuritaustan vuoksi melko paljonkin. Tästä syystä kulkueestamme löytyvät erilaiset niin sanotut ritarihahmotkin eroavat hiukan toisistaan.
Yksi hahmo on kliseisen perinteinen kuva uljaasta ritarista, joka saapuu suojelemaan ja puolustamaan sambistoja sekä turisteja valkoisella oriillaan. Hän itse on kuin veistos, jonka voi niin Riosta kuin muultakin maailmasta löytää.
Toisaalla kulkueesta hahmottuu uljaan ritarin ja hänen hevosensa ikään kuin yhteen sulautunut muoto. Nämä kauniit olennot viittaavat olemuksellaan myös orisha Ogumiin. Katolilainen Pyhä Yrjö tuli orisha Ogumin korvaajaksi, koska perinteisen uskonnon harjoittamista tai niiden jumalhahmoja ei aikanaan hyväksytty. Vaikka tässä kulkueessa ei kovin vahvasti tuoda tätä esille, on yhtymäkohtia havaittavissa mm. miekkamaisten visuaalisten elementtien myötä, Ogumin ollessa mm. tienraivauksen, esteiden poistamisen sekä metallia ja sen työstämistä hallitseva orisha. Kaikki orishat ovat ihmisten ja alkuluojan väliyhteyteen tulleita auttajia.
Kolmas kulkueesta löydettävä Pyhän Yrjön ilmentymää kuvaava muoto on niin sanottu pyhimysolemus. Monen tarinan mukaan riippumatta kulttuurisidonnaisuudesta Pyhän Yrjön kohtalo oli kova ja hän koki marttyyrikuoleman ja siksi nyt toimiikin monien suojeluspyhimyksenä. Tätä kuolemaa kuvaa Pyhällä Yrjöllä joistakin kuvista löytyvä punainen viitta.
Vaikka samba onkin energinen ja voimakas laji, kyllä sille täällä pohjoisessa pieni ekstra suojelus on tarpeen. Ja taas karnevaalipäivänä saamme palan Rioa mukaan Helsinkiin Pyhän Yrjön viitan varjeluksessa.
Kulkue kertoo myös karnevaalikulttuurista tämän matkan kautta. Toiset ovat täysin turisteina sambamaailmassa, toiset taas ovat löytäneet jo rakkaan fanittamansa sambakoulun ja jotkut bongaavat Pyhän Yrjön veistoksenkin. Osa tietää myös erittäin hyvin miksi capoeiralla on koulussamme erityinen sija. Forca Natural syntyi alun perin capoeiristojen keskuudessa. Capoeira on brasilialainen kamppailulaji, jossa harrastajat luovat pohjan ”pelille” afrobrasilialaista musiikkia soittaen ja laulaen. Tämän yksityiskohdan myötä sambayhdistyksellä on vahvat siteet brasilialaiseen kulttuuriin.
Tunnuksesta löytyvä kukistettu lohikäärmekin edustaa eri tarinoissa eri symboleja. Erään tarinan mukaan Pyhä Yrjö kukisti kylää piinanneen lohikäärmeen, pelastaen myös kuninkaan tyttären uhrikuolemalta. Joissakin legendoissa lohikäärme edustaa paholaista, jonka Pyhä Yrjö voitti kristinuskolla. Lohikäärme voi symboloida myös valloilleen ryöstäytynyttä omaa voimaa, joka on kääntynytkin ihmistä vastaan. Se voi olla itsensä vähättelyä tai pelkoa, ettei riitä sellaisenaan. Silloin tarvitsemme keinoja pienentää lohikäärme ja valjastaa sen elämänvoima oikein. Rohkeus ja luottamus elämään auttavat tässä Pyhän Yrjön lailla.
Sambamatkalla Suomen kieltä taitavat turistit voivat leikitellä myös sanailulla. Rion karnevaaliajankohdasta tuttu tutu hame löytää paikkansa myös kulkueesta, siellä on tutu tutun tulla… Nyt Forca Natural kutsuu sinut sambamatkalle seuraamaan kulkuettamme, vaikka turistin näkökulmasta tai sitten ihan tosifanin silmin. Lähdetään matkaan, tutut mukaan ja tutu hameet heilumaan, koska siellä on tutu tutun tutulla!
Värit: vihreä ja valkoinen. Symboli: São Jorge. Presidentti: Ilse Köppä
Samba enredo 2023: Haloo, haloo, haloo! Onko maailman järki jo jäässä?
Carnavaleso: Jenni Kuronen-Neves, Platina
Mestre da Bateria: Joonas Muhonen, Araminho.
Rainha da Bateria: Kati Kettunen.
Mestre Sala ja Porta Bandeira: Sergi ja Bohdana Zubchenko Buxador: Marjo Valtanen
Me Força Natural sambistat miellämme sambakoulukulkuekokonaisuuden sosiokulttuurilliseksi vaikutusmahdollisuudeksi ja koemme, että tämän samba-enredon sanoma on yhä edelleen jäätävän ajankohtainen.
Alat ja kulkuejärjestys:
Comissão da Frente; Totuuden varjot
Abre Ala; Sama keli oli Joulu tai Juhannus!
Mestre Sala ja Porta Bandeira; Sais rauhaa päälle maan! Ala das Passistas; Haloo, haloo, haloo!
Ala da Bateria; Tulkoon oikeus!
Ala da melodia; Tanssin ja laulan, näin unelmoin.
Samba-enredomme eli kulkuelaulumme on Suomeksi sanoittanut Olli Reijonen ja sovittanut Joonas Muhonen. Kyseessä on G.R.E.S. Caprichosos de Pilares vuoden 1991 alkuperäinen samba-enredo; Terceiro Milênio.
Em busca do juízo afinal. Gabrile Moura ja Joáo Carlos.
”Onko maailman järki jäässä?” ”Haloo, haloo, haloo ... vai pelkää tyhjääkö päässä?” Tätä kysymme edelleen, kun alkuperäisestä kantaesityksestä on kuitenkin aikaa jo 32 vuotta!
1. Destaque; Elämän kirjo
2. Destaque; YK:n lastenoikeudet
Ala de Mirim; Maailman lapset
Ala das Bainas; Rauhankyyhkyt
Kulkueessa yhteensä 40 – 50 kuvitettua hahmoa tai componenttia.
Carnavaleson terveiset:
Matka on ollut rikas ja sen aikana olemme oppineet ja saaneet tutustua moniin sambataiteelle omistautuneisiin pioneereihin. Sydämeni pohjasta haluan kiittää tämän hankeen mahdollistajia; Gabrile Moura, Joáo Carlos, Luis Carlos Magalhaes, Marcelo Guynemer da Caprichosos de Pilares, Jocima Moreira do Coulto sekä Olli Reijosta ja Sami Kontolaa, kuin myös kaikkia muita tässä hankkeessa avustaneita sambistoja.
”Joskus saatan mä vaan jäädä haavelemaan; ois toisin. Sais viisaudet maan maailmaa johdattamaan, valos uuden aamun armaan”
Jenni Kuronen-Neves (Platina) Tampere / Finland
2023
Sambayhdistys Forca Natural ry Karnevaalipäällikkö Kati Kettunen
G.R.E.S. Forca Natural, Lahti (Kajaani, Tampere) Perustamisvuosi 2007
Symboli: Pyhä Yrjö ja lohikäärme
Koulun värit: Vihreä ja valkoinen
Osallistujia kulkueessa: 31
Harjoitustilat: Lahdessa ja Kajaanissa
Lisätietoja: Facebook: Sambayhdistys Forca Natural
Samba enredo 2022 "YHDISTYMISEN VOIMA"
31.5.2022
Sambakoulumme lähtee vuoden 2022 kulkueeseen teemalla ”Yhdistymisen voima”. Teema nousiehdotetuista suosikiksi jäsenistössä, joka koostuu kulkueessa kemiläisistä, kajaanilaisista, tamperelaisista, helsinkiläisistä ja kotipaikkakuntansa lahtelaisista sekä muutamasta ulkomaalaisvahvistuksestakin. Maantieteellisen yhdistymisen lisäksi käsittelemme yhdistymistä henkisenä voimana, jonka voi kokea ainoastaan aidossa yhteydessä toisiin ihmisiin.
Tässä ajassa voi helposti kadottaa yhteyden omaan voimaan ja yhteisöön. Ihmiset ovat kuin jatkuvassa kilpailun oravanpyörässä, joka on osittain hävittänyt tekemisen hauskuuden ja mielekkyyden. Kun löytää oman heimonsa ja ottaa vastuun omasta onnestaan, mikään ei voi pidätellä luonnollista voimaa nousemasta esiin. On taisteltava egoa vastaan, jotta se saadaan tasapainoon ja ilo sekä energia, axe palautettua. Tervetuloa mukaan meidän energioihin!
Kulkuerakenne
Modernit virvatulet, maine ja kunnia yhdessä kateuden kanssa voivat eksyttää ihmisen erillisyyteen ja pitää ihmistä jatkuvassa kyynärpäätaktikoinnin tilassa, kilpailemassa omasta hetkestä valokeilossa. Pidetään kannustamisen kulissia yllä mutta kiilataan eteen aina kun mahdollista ja juonitaan jo samalla uusia kuvioita.
Sattuma voi puuttua ihmisen elämään ja tarjota tilaisuuden uusiin näkökulmiin ja asenteisiin, jopa kohtalon tanssin pyörteiden avulla. Ihminen tempaistaan muutokseen, tarjoten kuitenkin samalla suojelusta kuten Pyhä Yrjö sambakoulullemme.
Kun ihminen avaa sydämensä ja pääsee takaisin yhteyteen toisten kanssa, hän löytää hyvänenergian, axe’n, yhteisöstä, joka antaa merkityksellisyyden kokemuksen. Ihminen ei ole yksin enää, eikä pelkkä kuori, hänellä on uusi suunta ja tiimi, johon on voinut liittyä mistä päin vaan.
Yhteisössä voimautunut ihminen pystyy kehittämään itseään jatkuvasti uusiin ulottuvuuksiin ja yhteyksiin. Ihmisestä tulee uudelleen oman elämänsä luoja, joka ottaa vastuun onnestaan ja tekee jopa samba askeleesta aseen egoa vastaan. Hän sulostuttaa ympäristönsä ja tuo ihmisille iloa ja energiaa.
Sattuman ja onnen jumalattaren kolme olemusta; häilyvä, epäilevä ja paha ovat vain illuusiota heti kun ihminen näkee täydellisesti. Kaikki on yksi. Hän ottaa energiat haltuunsa ja saa maailman kannen jälleen pyörimään yhdessä Sampon ja uuden samban kanssa.
Tämä joukko ei ole vain seppien takoma kirjokannellinen rytmikone, vaan universaali, luonnollinen voima, jonka arvon kaikki tietävät ja siksi sitä haluavat. Sampo kannattelee energiallaan taivaankantta ja saa Fortunan ja koko taivaankannen jälleen liikkeelle.
Hei kato mua! Tsekkaa mun uusin breikki.
Mikä mussa kiehtookaan sua, tää onkin kyynärpääleikki.
Maailmaan mä eksyin, yhteyden voimaan kadotin.
Irralleen erkanin vaan, mietin minkä nauhan mä saan.
Vihree ja valkee, Pyhän Yrjön suojelukseen jään.
Nyt egoo vastaan taistelemaan meen,
sen tallaan alle mun samba no pé n!
Tiimi uuden suunnan tän näyttää,
tyhjän kuoreni saa se täyttää.
Lupa on nauraa, tanssii ja soittaa
uuden samban aika nyt koittaa.
Päästän irti pahansuovan,
häilyvän epäilyksen hävitän.
Tilalle otan onnen tuojan,
uudelleen maailman käsitän.
Rummut Sampon tulta iskee,
ajan pyörän vauhtiin pyörittelee.
Otan haltuun Fortunan,
sattuman ja onnen jumalan.
Força Natural - RAKAS yhdistää
samban pohjoisesta etelään.
Bateria takoo taikasampoa,
luonnonvoimat saa bailata.
Yhdistymisen voima (laajempi selvitys)
Maailmaan ja sen kiihkeyteen voi eksyä erilaisten modernien ja ikiaikaisten virvatulien houkuttamana. On tarjolla mainetta ja kunniaa jokaisella elämänalueella. Siitä voi syntyä ihmiselle tässä viihteen aikakautena egon rakentamia illuusioita, että elämä olisi jatkuva erillisyys ja kilpailukenttä. Saatetaan alkaa luomaan keinotekoisia rajoja ihmisille ja ryhmille ja vastaavasti nostaa toisia hämmentävien yhteyksien perusteella, kyynärpää taktikoidaan. Samaan aikaan kulisseissa käy kova kuhina ja puhe. Pidetään mainetta yllä ja toisaalta kiusataan toisia ja etsitään yhteisiä vihollisia. Sambakin testaa ihmistä ja antaa jopa mahdollisuuden paistatella prinsessana valokeilassa, jossa ihminen helposti sokaistuu.
Jossain vaiheessa voi tuntua kuin sattuma puuttuisi peliin ja tempaisisi ihmisen kohtalon tanssin pyörteisiin. Näissä kieputuksissa ja käänteissä ihmisen vanha tapa toimia haastetaan ja mahdollistetaan uudet näkökulmat. Täytyy voittaa sisäiset lohikäärmeensä, kuten sambakoulumme suojelupyhimys, Pyhä Yrjö, legendan mukaan teki, saadessaan tarpeekseen toisten julmasta kohtelusta muita ihmisiä kohtaan. Perinteiden, juurien ja kulttuurin tunnistaminen ja tunteminen antaa voimaa egon kanssa tasapainoon pääsemisessä. Sambakoulumme on ottanut kulkueen osallistujat suojelukseensa. Niin konkarit kuin ensikertalaisetkin.
Kun ihminen haluaa yhteyteen toisten kanssa, hän on aidosti läsnä ja kunnioittaa toisia. Sitten kun yhteys syntyy, se näkyy ulospäin ja saa muutkin kiinnostumaan siitä ja ryhmä kasvaa. Sambassa hyvä energia, axe on aina se paras tila, jota kohti kannattaa mennä. Sitä ei voi pakottaa, ei ostaa, se syntyy luonnollisten voimien kautta, kuin itsestään. Samba ja yhteisö antavat ihmiselle merkityksellisyyden tunteen, on lupa nauttia taas asioista kuin lapsena, ollen enemmän kuin kiiltokuva kuori. Ei ole väliä kuinka paljon kenelläkin on kokemusta, tiimissä kaikki ovat ihmisiä oikealla paikallaan ja luovat yhteisön voiman juuri sellaisena kuin ovat.
Yhteisössä voimaantuminen kannattelee ihmistä ja avaa uusia ulottuvuuksia niin taidoissa kuin yhteyksissä. Ihminen ei jätä asioita pelkän sattuman varaan vaan ottaa haltuun oman onnensa, pyörittää omaa kohtalonpyöräänsä. Hänen lisääntynyt voimaantuminen tuottaa iloa ja antaa energiaa myös muille. Taidot ja itseluottamus näkyvät samban askeleessa egoa vastaan.
Ajoittain ihmisen mieleen voivat hiipiä epäilys, häilyvyys ja jopa suoranainen pahuus. Tämä on kuitenkin pelkkä illuusio kun vain pysyy omassa voimassa ja tajuaa ettei oikeasti ole kilpailua. Kaikki olemme loppujen lopuksi yhtä ja parhaimmillaan värähtelemme samalla taajuudella. Siispä Fortuna jälleen saa ajan pyörän kiertymään yhdessä uuden käsityksensä ja taivaankannen kannattajan kanssa. Ihmisen ottaessa tämän haltuunsa, Fortuna näyttäytyy onnellisena sattumana.
Ihminen tavoittelee aina universaalista voimaa, jollaisen symbolina Sampo käsitetään. Se ei ole pelkkä esineellistetty legendaarinen rahan takomo, vaan taivaankannen kannattelija, oikea maailmanpylväs. Kuin bateria sambassa, sen syke saa todella maailmanpyörään vauhtia ja kannattelee koko sambakulkuetta. Ja soittajat tätä kirjokantta rakentavat.
Pitkästä ja aktiivisesta työstä yhdistyksessä:
Laura "Melodia" Hyyryläinen
Minna "Verniz" Alanko
Ilse "Safira" Köppä
Risto "Camarao" Jesoi
Tanja "Canela" Kalliomäki
Yhdistys nimesi 15. juhlavuonnaan ansioituneet Kunniajäsenet:
Olli ”MacGyver”Reijonen
Presidente de Honra – Kunniapresidentti
Joonas ”Arminho” Muhonen
Mestre de Bateria-Baterian johtaja
Jenni ”Platina” Kuronen-Neves
Porta Bandeira de Honra – Kunnia lipunkantaja
Jouni ”Palito” Piekkari
Mestre Sala de Honra – Kunnia lipunkantaja
Kati ”Girassol” Kettunen
Rainha da Bateria – Baterian Kuningatar
Aku ”Papagaio” Keränen
Contra-mestre de Bateria – Baterian päällikkö